Työllisyyspalveluiden siirrossa TE-toimistoilta kunnille on käynyt juuri niin kuin pahiten ajateltiin – lopullinen toteutus on epäreilu niin hakijalle kuin uupuneelle työntekijällekin.
Työntekijät ovat valtavan ylikuormittuneita sen jälkeen, kun vuodenvaihteessa palvelut siirtyivät kunnille. Uudistuksessa muodostettiin 45 uutta kuntien työllisyyspalvelualuetta ja yli 4000 työntekijää siirtyivät kunnille. Muutos on tuonut paljon byrokraattista soppaa, jossa mekaanisesti joudutaan lisäämään hakijan tietoa moniin eri palveluihin. Vaikka Helsinki oli mukana järjestelmän aiemmassa kokeilussa, on silti tilanne työntekijöiden näkökulmasta levällään.
Kunnilta vaaditaan uudistuksessa enemmän. Hesari kiteyttää tilanteen ristiriidan hyvin “kuntalaisten työttömyysjaksojen pitkittyessä kunta joutuu maksamaan isomman osan heidän työttömyysetuuksistaan. Samalla kuitenkin kunnat on velvoitettu käyttämään Keha-keskuksen luomia tietojärjestelmiä – jotka tällä hetkellä hidastavat työtä.”
Ei ole millään lailla kestävää, mikäli vastuut sysätään kunnille ilman asinamukaisia työnteon olosuhteita.
Työnhakijan näkökulmasta viidakko on vain tihentynyt
Työnhakijan näkökulmasta viidakko on vain tihentynyt. Mallissa palkitaan siitä, jos työnhakija valitsemaa minkä tahansa työn-riippumatta sen laadusta. Asioita siis kiirehditään- Uudistus myötäilee politiikkaa jossa työntekijöiden määrällä mitataan oikeastaan kaikkea, työntekijän näkökulma jää paitsioon. Huomattavaa on myös se, että Helsingissä oli viime vuoden lopulla lähes 40 000 työtöntä työnhakijaa. Avoimia työnhakijoita oli noin 2500.
Jokin aika sitten uutisoitiin työministeri Arto Satosen hankkeista painostaa osa-aikasopparilla töitä tekeviä siirtymään kokotöihin. Sekä heitä että työttömiä ei voi maagisesti painostaa töihin enää yhtään enempää, jos niitä työpaikkoja ei yksinkertaisesti ole. Tämä ei luo hyvinvointia tai hyvää valtiota; se syventää työttömyyden kriisiä jonka taklaaminen on nyt kuntien vastuulla.
Helsingissä on otettava työllisyyspalveluiden haasteet tosissaan. On kurjaa, että työntekijät joutuvat toimimaan sillä mitä annetaan kun uudistukset ovat huonosti suunniteltuja
Helsingissä on otettava työllisyyspalveluiden haasteet tosissaan. On kurjaa, että työntekijät joutuvat toimimaan sillä mitä annetaan kun uudistukset ovat huonosti suunniteltuja. Esimerkiksi Turussa työntekijöillä on sellainen olo, että työntekijät nähdään byrokratian riesana. On varmistettava kuntatasolla, että työntekijä ja hakija voivat aina kohdata, samalta viivalta ja kasvokkain.
Työttömän kyykyttäminen on viimeisin teko joka tulisi tehdä, eikä kannusta hakemaan töihin (joita ei ole). “Alkuhankaluudet” työllisyyspalveluissa ovat jatkuneet valitettavan pitkään. Olemme tilanteen parantamisen velkaa niin työnhakijoille kuin työntekijöille!
—Sakari