Tulevaisuus tarvitsee ilmastoa ja ympäristöä

Toinen vaaliteemani eduskuntavaaleissa on ilmasto ja ympäristö – miten ajaisin sitä?

Jotta planeetta ei palaisi ja ekosysteemit romahtaisi, ilmasto ja luonto on yksi mun isoimmista vaaliteemoista!

Ilmaston ja luonnon tulevaisuus koskettavat koko maapalloa, mutta ympäristöpolitiikka on myös hyvin paikallista lähipolitiikkaa. Ilmastopolitiikan taso näkyy pitkäjänteisten ja monimutkaisten rakenteiden lisäksi ihan jokapäiväisessä elämässämme. Jokainen päätöksemme ja tapamme elää on kytköksissä luontoon ja ympäristöön; miten käytämme luonnonvaroja, suojelemme metsiä tai vaalimme biodiversiteettiä. Ilmasto- ja ympäristöpolitiikalla on suoria vaikutuksia myös sotiin, konflikteihin, diplomatiaan ja lopulta koko planeetan tulevaisuuteen. 

Ilmastokriisi onkin syy poliittiselle aktivoitumiselleni. Jokainen päivä päättäjämme voisivat valita toisin – aloittaa välittömästi askeleet paremman, puhtaamman ja turvallisemman yhteiskuntamallin rakentamisen puolesta. Mutta niitä ei tehdä, vaan politiikkaa tehdään kusemalla omaan nilkkaan – tulevien sukupolvien kustannuksella. Kriisit ovat jo nyt ovellamme. Ilmasto- ja ympäristökriisit ovat tulevaisuutemme kriittisin kysymys, ja nyt on viimeinen aika havahtua siihen. Eikä vain havahtua, vaan myös toimia. 

Viimeistään 1700-luvun teollinen vallankumous ja sen myötö syntynyt luokkayhteiskunta ja pääomien kerryttäminen sinetöi vinoutuneen luontosuhteemme. Kapitalistinen järjestelmä vaatii enemmän ja enemmän, eikä talouskasvua ole tai voi irroittaa materiaalisesta todellisuudesta. Länsimaalaisten yhteiskuntien luontouhde on antroposentrisempi eli ihmiskeskeisempi kuin koskaan aikaisemmin. Tämä näkyy eläinperäisessä ruoantuotannossamme, luontokadossaja Co2- päästöjen määrässä. Viimeisin kulminaatio on AI-buumi ja datakeskukset, jotka imevät meidät kuivaksi kuin rusina ilman regulaatiota. Keikahduspisteiden ylittäminen tekee tulevaisuudesta epävarman: tuleeko tänne todella kuuma vai todella kylmä.

Asiat voisivat olla myös toisin. Me olemme yksi laji muiden joukossa, osa luontoa. Kun lakkaamme näkemästä luonnon vain loputtamona riistettävänä resurssina, jota kuluttaa ja tuhota, ja alamme tekemään rakenteellisia muutoksia, voi vinoutunut luontosuhteemme palautua ympäristöä rakastavaksi ja kunnioittavaksi. Tieteen viesti on selvä – jokainen hetki toimia on enemmän aikaa, halvempaa, kannattavampaa ja tehokkaampaa kuin se, että me toimisimme huomenna. Tieteen viesti on selvä: huomiseen ei ole varaa odottaa.

> Kaikki maataloustuet tulisi kohdistaa eettiseen kasvipohjaiseen lähiruokaan ja maatalouteen. Lihatuotannosta tulisi luopua asteittain ja tämä tulisi ottaa tavoitteeksi kaikissa länsimaissa. 

>Energiantuotannossa biomassan, kuten puun polttamiselle on asetettava rajat ja sitä on verotettava, ei verotuettava. Fiksataan kaivosten verotus kuntoon. 

>Eläinten oikeuksien on toteuduttava: Eläinten jalostamiseen on puututtava, turkistarhaus on kiellettävä ja kastraatiokielto on asetettava jo ensi vuonna takaisin.

>Ilmasto- ja ympäristökriisi on kapitalismista johtuva rakenteellinen kriisi. Tarvitsemme reilua, solidaarista ja hallittua globaalia siirtymää kohti planetaarissa rajoissa toimivaa yhteiskuntaa ja varallisuuden tasaisempaa jakoa. VM:ään tulee seurata muitakin mittareita BKT:n sijasta. Tätä työtä tarvitaan myös kansinvälisellä tasolla. 

>Liikenteen päästöt on saatava kuriin ja ruuhkamaksut mahdollistettava. Jakeluvelvoitetta pitää nostaa asteittain kohti 100 % ja julkinen liikenne tulee tehdä yksityisautoilua kannattavammaksi ja halvemmaksi vaihtoehdoksi. 

-> Junaradat kuntoon! Suomen junapolitiikka tarvitsee täyskäännöksen ja raideinvestointeja tulee tehdä myös EU-tason rahoituksella. Otetaan lentovero käyttöön ja lakkautetaan maakuntalennot. 

> Metsien hakkuutasoa on alennettava. luodaan kannustimet hiilensidonnalle ja ennallistamiselle. Asetetaan maakuntatasoiset hakkuukiintiöt.

>Saamenmaalle sijoittuvien hankkeiden tulee aina vaatia saamelaisten eksplisiittisen luvan.

-Sakari