Mies, tiesithän että feminismi ei ole kirosana? Tiesithän myös, että miesten ongelmista puhuminen ei ole henkilökohtainen hyökkäys sinua vastaan? Feminismi ei ole uhka eikä vie sinulta merkitystäsi pois. Itsekin olen ylpeästi intersektionaalinen feministi. Hienojen sanojen takana on kuitenkin konkreettisia ajatuksia, jotka purkavat myös miesten ahtaiden muottien ja väkivallan kierrettä.
Tutkimusten mukaan miehet ovat tilastollisesti enemmän oikealla kuin esimerkiksi naiset, ja suunta on kiihtyvä. Sukupuolien väliset arvomaailmat eriytyvät. Sen lisäksi miehet turvautuisivat vastaustensa mukaan huomattavasti naisia tai muita sukupuolia useammin väkivaltaan, ja usko demokratiaankin on miehillä laskussa. Sekä väkivallan tekijä että väkivallan uhri ovat useimmiten molemmat miehiä. Myös naisiin kohdistuvan väkivallan ja seksuaalisen häirinnän tekijänä on lähes poikkeuksetta mies.
Huomaan, että miehisyyden merkityksellisyys ja mallit on haluttu omassa elämässäni antaa varsin toksisista ilmiöistä ja ihanteista. Kilpailullisuudesta, valta-asetelmista, ilkeästäkin käytöksestä. Näihin kannustetaan sosiaalisesti, mutta loppupeleissä ne asettavat liikkumatilan varsin ahtaaksi. Lähes jokainen mies joka ei ole halunnut tavoitella näitä ihanteita, on itseni lisäksi ollut homottelun ja vähättelyn kohteena. Tapa, jolla yhteiskuntamme on järjestäytynyt, ylläpitää toksisia malleja.
Moni mies on umpikujassa. Yhteiskunta antaa lähinnä ohjeita: ole lihaksikas, kiiltokuva ja kova, mutta kuitenkin empaattinen ja hellä. Samalla arki on jo monelle vaikeaa. Parasta olisi, että ihminen saisi olla vapaasti sitä mitä haluaa ja toteuttaa itselleen mielekkäitä asioita, jotka tukevat omaa identiteettiä ja tuottavat merkityksellisyyden kokemusta. En siis itsessään vastusta moniakaan perinteisiä muotteja. Muttakaikilla ei ole tasavertaisia mahdolllisuuksia, ja etenkin naiset tulevat palkkatasossa jäljessä ja väkivallan uhritilastojen kärjessä. Naisia syrjitään ja häiritään enemmän ja oikeusjärjestelmässämme on valuvikoja tämän tunnistamisessa eri prosesseissa. Samalla monen miehen jakama käsitys sukupuolesta haittaa naisten arkea ja näkyy esim. kotitöiden määrän jakautumisesta alkaen.
Mielestäni voi olla ylpeästi mies, ja samalla vaatia miehiltä aivan helvetisti enemmän parempaa – ja puuttumista. Itse asiassa se on miesten velvollisuus. Bare minimum. Ainakin minulle se tekee elämästä myös mielekkäämpää. Kun yhteiskunnassa on helpompaa olla kirjaimellisesti olemassa ja politiikassa toimia, on esimerkkinä toimiminen vähintä mihin tämän edun voi käyttää.
Tarvitsemme huomattavasti laajempaa käsitystä maskuliinisuudesta. Nykyinen ahdas maskuliinisuus luo miehille häpeän kierrettä. Tästä aiheesta olenkin kirjoittanut viime vuonna.
Leikkaukset järjestöiltä ja syrjäytymisen vastaisesta työstä, koulutuksesta, asumisesta ja pienituloisilta sekä työelämän murroksen epäonnistuminen alueellisesti ja puuttuvat tulevaisuustoimet – kaikki ovat lisänneet ihmisten tippumista pois yhteiskunnan kelkasta pois. Ihminen voi jäädä varsin yksin, ja silloin äärioikeistovaikuttajat levittävät ihannetta elämäntavasta, joka kanavoi turhautumisen ja merkityksettömyyden tunteita. Väitetään, että syyllinen on joku ulkopuolinen; maahanmuuttajat, naiset, tai vapautuva yhteiskunta. Asiaa ei auta järkyttävää esimerkkiä näyttävät ministerit. Jopa fasististet ajatukset voivat tuntua joillekin ratkaisulta.
Todellisuudessa sukupuolirooleihin liittyvät tiukat jaot ovat suurelta osin teollistuneiden kapitalististen yhteiskuntien luomuksia ja osa periytyvien traumojen jatkumoa. Sekä työväenliike että moderni feminismi korostavat tasa-arvoa vapauttavana tekijänä kaikille, ja siksi siitä hyötyisi jokainen. Yhteiskunta hyötyisi laajemmasta hyvinvoinnista myös resurssien näkökulmasta.
Meidän tulisi
-> perua järjestökentän järjettömät leikkaukset,
->panostaa syrjäytymisen ja naisiin kohdistuvan väkivallan vastaiseen työhön,
-> tehdä lisäpanostuksia koulutukseen,
-> pitää kaikki mukana yhteiskunnassa työelämän reformien ja aktiivisen aluepolitiikan avulla
sekä
->vahvistaa oikeuslaitoksen resursseja.
Me voimme valita tekevämme töitä tasa-arvon eteen kuitenkin päivittäin luomalla turvaa uhkan sijaan ja olemalla esimerkkejä positiivisesta maskuliinisuudesta toinen toisillemme ja kaikille.
-Sakari, 6.9.2026