Opiskelijoiden ongelmat kasaantuvat ja mieli voi yhä useammalla yhä huonommin: toimeentulo ja pakkovelkaantuminen ovat siihen yhteydessä.
Tarvitsemme panostuksia nuorten ja opiskelijoiden mielenterveyspalveluihin. Mutta se ei itsessään riitä, kun opiskelijoiden taloudellinen asema on jämähtänyt 90-luvulle – tai pikemminkin ajettu sinne.
Orpon hallitus on leikannut opiskelijoilta paljon. Lisäksi opintolainan määrää on korotettu, mikä voi tarkoittaa alemman korkeakoulututkinnon johtavan 22 950 euron ja ylemmän tutkinnon jopa 38 250 euron velkaan. Vuonna 2023 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden mediaanilaina oli 23 803 euroa. Summat ovat nousussa – myös alaikäisillä oppivelvollisilla.
Toimeentulon on yhteydessä mielen hyvinvointiin: 27 % opiskelijoista, jotka kokivat toimeentulonsa epävarmaksi, raportoivat matalasta mielen hyvinvoinnin tasosta (Opiskelijabarometri 2019). 48 % toimeentulonsa heikoksi kokeneista opiskelijoista koki merkittävää psyykkistä kuormitusta (KOTT 2024; SYL, Akava ja Nyyti ry).
Emme voi olla niin naiiveja, että kuvittelemme pelkästään terveydenhuollon tai matalan kynnyksen palveluiden ratkaisevan kriisin. Kun kapitalismi vaatii tutkintotehotuotantoa, kärsii tavallinen opiskelija ja lopulta koko nykymallin kansantalous. Opiskelija ei ole taakka, ellei yhteiskunta sitä sellaisena näe. Poliitikoilta on vaadittavat aidosti rohkeita tekoja ja kyykyttämisen lopettamista, sekä opiskelijatoimijoilta, myös Vasopilta, vaikuttamistyön oikeaa ajoitusta.
1. Pysäytetään opiskelijoiden pakkovelkaantuminen. Aivan ensin lainahyvitysmäärää ja ehtoja on kehitettävä, opintolainalle on asetettava korkokatto ja opintorahaa on nostettava.
2. Varmistetaan inhimilliseen elämään riittävä toimeentulo kattamaan koko opiskeluaika. Ajetaan vastikkeetonta perustuloa, joka takaa ihmisille opiskelurauhan.
3. Laitetaan kuntoon terveydenhuollon lisäksi asenteet ja rakenteet– me puhumme teoin. Yhteiskunnan tulee nähdä opiskeluaika itseisarvona – aikana, jolloin on oltava rauha oppia, sivistyä, kouluttautua ilman sen linkittymistä talouskasvuun ja tuottoisuuteen. Tästä hyötyisivät niin mielenterveys, toimeentulo, demokratia kuin lopulta yhteiskunta.
–Sakari Bister & Aino Halinen