Kestävä Helsinki on kaupungin velvollisuus ja asukkaiden oikeus

Toinen kärkiteemoistani kuntavaaleissa on kestävä kaupunki. Kestävyys on laajaa, yhteiskuntaa läpileikkaavana kehitystä, josta voidaan erotella monia osa-alueita. Minulle kestävä kaupunki on sosiaalisesti että ekologisesti kestävä. Molemmat peruselementit ovat avainasemassa hyvän kaupungin ylläpitämisessä ja rakentamisessa. Kestävän kehityksen kolmannen elementin, taloudellisen kestävyyden, tulee toimia sosiaalisten ja ekologisten raamien puitteissa.

Ekologinen kestävyys

Ekologisuuden, luonnon ja ilmaston tulee olla kaiken keskiössä kuntien ja kaupunkien päätöksenteossa. Kuntien työ tällä saralla on valtavan tärkeää, vaikka ympäristö- ja ilmastopolitiikassa moni asia päätetään isommilla areenoilla. Kunnat voivat tuoda toimensa lähelle asukasta. Kaupunki voi omilla linjauksillaan, strategiassaan sekä käytännön päätöksillä edistää kaupunkia, jossa lähiluonto on saavutettavissa, biodiversiteettiä varjellaan ja asukkaiden suhde luontoon ja eläimiin paranee. 

Helsingissä tuleekin tiedostaa, että ilmastonmuutoksen vaikutukset tulevat jo nyt varmuudella näkymään asukkaiden arjessa ja varautua asianmukaisesti – ilmastonmuutos on täällä jo nyt eikä tulevaisuudessa.

Helsingin kaupungin nykyisessä strategiassa on monta hyvää kirjausta liittyen ekologiseen kestävyyteen. 2020-luvun alun linjauksilla on haluttu tuoda ilmastonmuutoksen vastainen työ yhä kokonaisvaltaisemmin osaksi kaupungin päätöksiä. Kaupunki on linjannut haluavansa toimia esimerkkinä kaupunkien ilmastonmuutosta torjuvassa työssä. Tätä todella tarvitaan: Helsinki on lähes 700 000 asukkaan pääkaupunki maassa, jossa sinimusta hallitus polkee tärkeitä ilmastonmuutoksen vastaisia toimia. Ne kostautuvat ennen pitkää Suomelle ja koko ihmiskunnalle. Helsingissä tuleekin tiedostaa, että ilmastonmuutoksen vaikutukset tulevat jo nyt varmuudella näkymään asukkaiden arjessa ja varautua asianmukaisesti – ilmastonmuutos on täällä jo nyt eikä tulevaisuudessa. Helsinki on jo tehnyt paljon, mutta työtä tulee tehdä enemmän.

Luonnonsuojelu on yksi osa-alue, jossa Helsinki pystyy parempaan. On monta aluetta joiden suojelu tulisi varmistaa, muun muassa Töölönlahti ja erityisesti Stansvik. Strategian mukaisesti niittyjen, viherkattojen, puiden ja lähiluonnon määrää tulee merkittävästi kasvattaa Helsingissä. Koko Keskuspuiston alue tulee seuraavassakin strategiassa pitää luontoalueena.

Myös eläinten oikeuksien tulisi olla laajemmin näkyvissä kaupungin päätöksissä. Ihmisen on aika irtautua antroposentrisestä eli ihmiskeskeisestä maailmankuvasta ja nähdä itsensä osana luonnon kokonaisuutta. Muiden elollisten itseisarvo tulisi tunnustaa, muutenkin yhteiskuntana meidän olisi siirryttävä kohti ekologisempaa ja eettisempää eläintuotannosta vapaata järjestelmää. Kaupunki voi tavoitella kunnianhimoisemmin kasvipohjaisuutta omissa hankinnoissaan. Lisäksi vegaanisen ruoan tulee olla saatavilla kaikissa oppilaitoksissa, päiväkodista alkaen. Kunnat ovat monella tapaa vastuussa eläintensuojelusta. Eläinsuojelun resurssit ja laadukas löytöeläintoiminta tulee turvata.

Helsingin kaupunki on asettanut hiilineutraaliustavoitteekseen vuoden 2030 ja hiilinollatavoitteekseen vuoden 2040. Hiilinegatiivisuudelle eli sille, että kaupungin sisällä syntyvien päästöjen tulisi olla pienempiä kuin kaupungin sisällä olevien hiilinielujen hiilensidontakapasiteetin, ei ole asetettu tavoitevuotta. Kaupunki myös myöntää, että nykyiset toimet eivät riitä hiilinegatiivisuuden saavuttamiseen.​

Hiilinollatavoitetta on aikaistettava ja aito polku hiilinegatiivisuuteen on luotava viimeistään seuraavan vuosikymmenen sisällä. Muuten meillä loppuu yksinkertaisesti aika. Hiilinegatiivisuus eteen on toimittava määrätietoisesti. Se vaatii muun muassa eläinperäisten tuotteiden tarjoamisen asteittaista lopettamista, joukkoliikkumisenmuotojen tukemista ja lisäämistä, fossiilisista energialähteistä irtautumista, liikenteen sähköistämistoimien jatkamista, rakennusten lämmityskannan uusimista kestäväksi niin uuden teknologian kuin käytännön toimien avulla: etenkin hiilinielujen – arvokkaan lähiluonnon – säilymistä.

Kaupungin strategia luodaan seuraavalle neljälle vuodelle uudestaan. Siitä päättää siis seuraava valtuusto ja kevään 2025 vaaleissa valitut valtuutetut. On kirjaimellisesti elintärkeää, että strategiassa tulee korostumaan edellä mainitsemani asiat. Helsingillä on mahdollisuus toimia suunnannäyttäjänä kestävämmän tulevaisuuden saralla, ekokatastrofia vastaan.

Sosiaalinen kestävyys

Kestävyys on myös sosiaalista kestävyyttä: sellaisen kaupungin luomista, jossa otetaan sen asukkaat huomioon, jossa kestävä muutos tapahtuu myös sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla.

Sosiaalisen kestävyyden kysymyksiä on paljon: onko ihmisillä varaa elää ja liikkua kaupungissa? Kenellä ylipäätään on mahdollisuus liikkua kaupungissa, tuntea se omaksi ja osallistua päätöksentekoon? Miten segregaatiota estetään, ja missä ihmisillä on varaa asua? Miten nopeasti ihmiset pääsevät hoitoon Helsingin terveydenhuollossa? Millä kielillä he saavat palveluja? Kuinka elinvoimaista kaupunkitila on? Onko myös sisätiloissa paikkoja, missä voi oleskella ilman kulutuskapitalismia tai kaupallisuutta? Miten lähellä omaa työpaikkaa ihmisillä on mahdollisuus ja varaa asua? Haluan varmistaa, että kaupunki jatkaa vastausten etsimistä erityisesti näihin kysymyksiin.

Kaupungilla on tärkeä rooli sosiaalisen kestävyyden tarjoajana. Se saa siitä mittaamattomasti takaisin verrattuna panostuksen hintaan.

Kaupungilla on tärkeä rooli sosiaalisen kestävyyden tarjoajana. Se saa siitä mittaamattomasti takaisin verrattuna panostuksen hintaan. Myös seuraavassa strategiassa tulee painottaa viihtyisän kaupunkitilan roolia julkisten palveluiden ja toiminnan näyttämönä. Kaupungin tulee olla turvallinen tila kaikille suuntautumisesta, ihonväristä tai taustasta riippumatta. Se, miten kaupungissa viihdytään ja millaiset elinkustannukset ovat, vaikuttaa myös kaupungin tulevaisuuden asukkaisiin ja siihen, uskalletaanko kuntaan jäädä asumaan tai perustamaan perhe. Monikielisyyteen ja vapaisiin tiloihin on panostettava resursseilla ja kaavamuutoksilla – sillä voidaan varmistaa myös elinvoimaisuus. Helsingin kaupunki kykenisi omalla panostukseellaan luomaan yhteisöjen kollektiivin, jossa toimijat pystyvät itseohjautuvasti luomaan ja harjoittamaan kulttuuria, toimintaa ja vapaa-aikaa – nauttia elämästä. Tällaista toimintaan on mahdollista tukea rakentamalla avointa kaupunkitilaa, laajentamalla kaupungin tilojen käyttöä sekä apurahojen myöntämisen kriteereitä.

On tärkeää, että kaupunkia kehitetään tulevaisuuteen katsoen ja kaikkia asukkaita kuullen. Osallistava budjetti, jossa kaupunkilaiset ovat saaneet äänestää ja ehdottaa 8 miljoonan euron käyttökohteista on ollut mainio mittari. Sen tuloksista näkee tarpeen niin oleskelutiloille, luonnolle kuin kaupunkikulttuurille. Osallistava budjetti on toivottavasti tullut jäädäkseen Helsingin kaupungin päätöksentekoon. Tulevaisuudessa sen roolin tulisi kasvaa.

Kaavoitus voi mahdollistaa sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden

Sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen voidaan vaikuttaa kaavoituksella. Kaavoitus kuulostaa tylsältä, mutta siihen liittyvät aiheet näkyvät yleensä kaupunkilaisten arjessa melkeinpä eniten! 

Kaavatyypeillä voidaan vaikuttaa myös luonnon säilymiseen ja siihen, kuinka kestävää kaupunkiympäristöä aidosti rakennetaan, kuinka kaukana palvelut ovat ja kuinka edullista on asua.

Kaavoituksella ja maankäyttöpolitiikalla voidaan määrittää se, miten kaupunkiin sijoittuvat uudet ratikkalinjat, autot, kerrostalot, työpaikat ja ajanviettopaikat, ja millaisiksi ne asettuvat. Prosessissa kaupunki sääntelee ja valmistelee tulevaisuuden linjoja, eli myös sitä, missä raameissa asukkaat saavat kaupungissa toimia. Kaavatyypeillä voidaan vaikuttaa myös luonnon säilymiseen ja siihen, kuinka kestävää kaupunkiympäristöä aidosti rakennetaan, kuinka kaukana palvelut ovat ja kuinka edullista on asua. Kaavoituksella määritellään mihin voi rakentaa, ja sillä voidaan vaikuttaa esimerkiksi siihen, että asuinpaikka ei ole liian hälyisä. Tai vaikkapa siihen, että Kaivokatu on tulevaisuudessa autoton ja huomattavasti turvallisempi kulkupaikka keskustassa. 

Kaavoitustyö kaipaa aina tarkempaa ihmis- ja luontoläheisyyttä. Helsingin kaavoituspäätöksistä voi antaa niin risuja kuin ruusuja. Helsinki on muuttanut jo olemassa olevia päätöksiään tarkemmassa kaavoitustyössä, esimerkiksi Viikintien tulevien kerrostalojen osalta, sisältämään enemmän luontoa ja metsää. Kumpulan vaahterametsän tuleva kaataminen ja Suvilahti DIY:n ajaminen ovat puolestaan järkyttäviä päätöksiä. Kaavoitustyössä pitäisi ottaa paremmin huomioon myös mahdollisuudet rakennusten elinajan pidentämiseen ja materiaalien kierrätykseen.  

Kaupunkistrategia on ohjaavana dokumenttina tärkeä, kun kestävyys halutaan ottaa huomioon. Pyrin nostamaan kampanjassa luonnon merkitystä kaavoituksessa sekä antamaan konkreettisia esimerkkejä somessa Helsingin lähitulevaisuudessa käsittelemistä kaavoitusehdotuksista. Joka paikassa ympäri Helsinkiä on vireillä monenlaisia uudistuksia ja kehityshankkeita.

Lopuksi 

Viime vuosikymmenen Espanjan toriliikkeestä nousi uusi, Euroopassa laajalle levinnyt munisipalistinen liike, joka on vaikuttanut kuntapolitiikkaan. Se on haastanut kaupunkien kaupallisuutta ja lähtenyt tekemään politiikkaa solidaarisesti, feministisesti ja asukaskeskeisesti, osallistavammin ja suoraa demokratiaa käyttäen. Tällaisista ajatuksista ammentaminen Helsingissä ei ole millään tavalla mahdotonta. Helsinkikin käyttää mainitsemassani osallistavassa budjetissa alustaa, jonka lähdekoodin ovat tuottaneet barcelonalaiset munisipalistisen liikkeen jäsenet vuonna 2017. ​​Kaupungit voivat olla tällä tavalla osallistavamman ja suoran demokratian kehityksen paikkoja.

Haluan edistää kampanjani avulla muutosta siihen suuntaan, että kaupunki tarjoaisi ihmisille edellytyksiä yhä paremmin ja tasa-arvoisemmin hyvään elämään. Muutenkin kuin vain markkinoiden ja rahavallan ehdoilla. Sellainen Helsinki on myös empaattinen, ja aitoja, toisia ymmärtäviä kohtaamisia tarjoava. Puhun avoimesti visioistani, koska uskon, että ihmisläheisyyden tulee kuulua kapunkipolitiikan konkreettisissa päätöksissä, neuvottelupöydissä ja kaavatyössä. Kaupungilla on mahdollisuudet kuunnella avoimesti asukkaita, tunteita ja ajatuksia. Osallistaa aidosti eikä olla vain finanssirakentamisen leikkikenttä. 

Helsingin on vahvistettava tärkeää rooliaan sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden mahdollistajana sekä kuunnella asukkaitaan paremmin tässä työssä.

Helsingin on vahvistettava tärkeää rooliaan sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden mahdollistajana sekä kuunnella asukkaitaan paremmin tässä työssä. Tarvitsemme Helsinkiin rohkean paikallisyhteisön. Se on tasapainoa luonnon kanssa ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden huomioon ottamista. Sillä tavalla Helsinki voi rakentaa ihmisille eväitä hyvään elämään, toimien pääkaupunkina suunnannäyttäjänä koko maailmalle. 

— Sakari