HUS irtisanoo 280 työntekijää, joista lähes 100 on hoitajia. Rekrykielto voi jatkua vuoden 2025 loppuun asti. Yhteensä eläköitymisten ja muun kautta henkilötyövuosia vähennetään yli 700. Tämä kaikki tilanteessa, jolloin ihmisten hoitoon pääsy sekä jaksaminen alalla sakkaa.
Kaikki helsinkiläiset ovat varmasti kokeneet omalla tavallaan ne vaikeudet jotka tulevat vastaan, kun haluaa päästä hoitoon. Maisa-sovellus lagaa, ja jo nyt tehdään kaikki mahdollinen, ennen kuin ihmistä tarvitsee todella kohdata paikan päällä. Kaikki tietävät nyrkkisäännön: voi joko odottaa viikkokausia kivunlievitystä tai jos löytyy 200€, voit saada homman hoidettua yksityisellä. Takaisinsoitoissa kestää, kiireettömiä leikkauksia myöhästytetään hamaan tulevaisuuteen, Ihmisten luotto terveydenhuoltoon laskee. Valtiovalta heittää rahaa kaivosta alas yksityiselle sektorille ja varmistaa sen, että hoitajien on tulevaisuudessa vaikeampaa taistella palkkatasostaan ja työolosuhteistaan, romuttamalla AY-liikettä.
Ollaanko todella unohdettu ne ajat, kun kaikkia rohkaistiin taputtamaan ikkunasta sairaalan henkilökunnalle ensimmäisen koronakevään aikana? Hoitajat tekivät ylitöitä, jotta terveydenhoidon kapasiteetti pysyi kestävänä. Suomi selvisi globaalista pandemiasta. On sanottu aina, että kouluttautumalla hoiva-alalle saa töitä, pulaa hoitajista on. Nyt ei enää vaikuta siltä: monet alalle valmistuvat katuvat nyt jo urapäätöstään.
Hoitajien vähentäminen HUSissa iskee suoraan hoitojonoihin ja työolosuhteisiin
Tämä on kestämätöntä. Hoitajien vähentäminen HUSissa iskee suoraan hoitojonoihin ja työolosuhteisiin. Työntekijöillä on kiire, heidän palkkatasonsa sakkaa huolella ja ihmisten henki on vaarassa hoidonpääsyn myöhästyessä sekä laadun heikentyessä. Kirjaimellisesti kaikilla on paskaa. Negatiivinen kierre jatkuu ja yksityiset firmat hyötyvät tilanteesta eniten.
HUS:in johtoa on kritisoitu, ja mielestäni aiheesta. Kymmenien miljoonien eurojen säästöt on tehty korostaen, ettei leikkaukset eivät osu lääkäreihin tai sairaanhoitajiin. Potilasturvallisuuteen panostetaan, mutta on silmälumetta väittää, etteivät vuodesta toiseen tehdyt leikkaukset ja irtisanomiset vaikuttaisi suoraan hoitopalveluihin. Johtajien ja esihenkilöiden määrän kerrotaan kasvaneen eksponentiaalisesti hoitajia irtisanottaessa. Byrokratian määrää tulisi vähentää.
Helsingissä sosiaali- ja pelastuspalveluja hallinnoi oma kuntajaosto aluevaltuuston sijaan. Uusi HUS-yhtymä toimii Helsingin lisäksi neljällä muulla Uudenmaan hyvinvointialueella. Kaikki rahoittavat sen toimintaa yhdessä. Alueiden taloudellinen tilanne on hyvin vaihteleva: esimerkiksi Helsinki on ollut viime vuosina ylijäämäinen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kamppaillessa budjettinsa kanssa. Taloudellinen tilanne on monella hyvinvointialueella surullisenkuuluisan huono. On ensisijaisen tärkeää löytää ne mekanismit, joilla ylijäämää tekevät alueet tukevat alueita rahallisesti enemmän, ja luodaan yhdessä parempi rahoituspohja muutaman rahoitusvuoden kuluessa.
Vaikka Helsinki ei todellakaan ole hyötynyt Sote-uudistuksesta, Helsingin budjetissa vuodelle 2025 on pyritty varmistamaan, että hoitoon pääsy toteutuu 30 päivässä, yhteydenotto 14 päivässä. Viime kädessä myös Helsingin ja koko HUS-yhtymän rahoitus tulee valtiolta. Rahaa palaa yli budjetin niin HUSilla itsellään kuin sitä hallinnoivilla alueilla. Valtion tulisi taata hyvinvointialueiden rahoitus allekoimalla niille, myös Helsingille, enemmän resursseja. Tarvittaessa rahoitus olisi otettava muidenkin minsiteröiden budjetista: “hyvän hallitusohjelman”, joka on itsessään jo vitsi, taakse ei voi piiloutua ikuisesti.
HUSin massairtisanomiset laskevat ihmisten luottoa julkiseen terveydenhuoltoon entisestään– ja syystä
HUSin massairtisanomiset laskevat ihmisten luottoa julkiseen terveydenhuoltoon entisestään – ja syystä. Julkinen terveydenhuolton on valtavassa kriisissä, ja kriisin taklaamiseksi on lopetettava pelleily. Alan tilanteen on annettu synkentyä vuosikymmenien ajan. Leikkausten keskellä meidän tulisi palata sen perusasian ääreen, että kaikilla ihmisillä on oikeus hoivaan ja terveydenhoitoon. On panostettava aitoon ihmisten kohtaamiseen ja hoitoon. On kyse ihmisten työolosuhteista ja oikeudesta reiluun duuniin, ihmishengistä ja terveydestä. Näitä asioita ei voi rahalla mitata. Valtion ja HUSia rahoittavien tahojen tulee kysyä itseltään ääneen: haluammeko todella rakentaa sellaisia kuntia, alueita ja valtiota, joissa ei voi enää luottaa terveydenhuoltoon?
— Sakari